30.8.2010

Slaalom-takki

Joko opettajat ovat alkaneet antaa vähemmän läksyjä tai olen oppinut tekemään ne nopeammin, mutta viime aikoina iltaisin on jäänyt ihan kivasti omaa aikaa. Senpä takia täälläkin on taas jotain sisältöä.

Shalom Cardigan ihanasta leijonankeltaisesta Novita Temmosta tehtynä. Lankaa meni hieman kolmatta kerää, niin kuin olin ajatellutkin eli jonkin sortin pipon siitä jämästä vaikka saisi. Puikkoina käytin 7 millisiä pyöröjä. Napin suhteen täytyi käyttää hieman aivosoluja, koska nappivarastoni käsittää suurinpiirtein 20 pientä ja keskenään erilaista nappia. Tuon ison olin ostanut jo pari vuotta sitten yhteen toiseen villatakkiin, jonka kiinnitykseen päätin sittenkin käyttää solkea, joten nappi jäi käsityökorin pohjalle pyörimään, mistä se sitten jonkin aikaa kestäneen kaivelun ja muutaman "aijaa tällasenkinko mä oon tehny" -jälkeen löytyi.
Vaikka ohje olikin kiva, kun yhden neulotun kappaleen jälkeen oli koko takki jo valmiina, niin minulla oli jostain syystä suunnattomia vaikeuksia saada silmukkamäärät täsmäämään. Kaikilla kolmella lisäyskerroksella ohjeenmukaiset lisäykset eivät osuneet oikeilla kohdille ja silmukoita oli aina liian vähän ohjeessa ilmoitettuun nähden. Niinpä sitten seuraavalla kerroksella lisäilin vähän omiani, että sain oikean määrän silmukoita puikoille. Kun sitten tuli kerros, jolla pääteltiin hihansuut, oli silmukoita yllättäen reilu parikymmentä liikaa. Ihme homma, kun joka kerroksella olin kuitenkin tarkistanut, että en ollut luonut silmukoita esimerkiksi kymmentä liikaa... No, päättelin sitten hihojen kohdalla vain vähän enemmän silmukoita, jotta loppuneuleessa silmukkamäärä olisi oikea. Ylimääräinen tila yläkaarokkeessakaan ei haittaa, kun koko 32' ei ihan ole minun kokoni normaalisti :D

Loppujen lopuksi hiha-aukot olivat kuitenkin vähän turhan laajat, joten ompelin niitä hieman kiinni etukappaleen puolelta. Sauma erottuu vähän, mutta ei mitenkään pahasti. Kaikenkaikkiaan ihana takki ja ilmeisesti onnistunut myös suuren yleisön mielestä, koska keräsin sillä kivasti kehuja koulussa tänään :)

15.8.2010

Minä ite!

Tarvikkeemme ovat:
Ihana puinen värttinäni, punamustaa meleerattua hahtuvaa ja värttinään sidottu alkulanka.

Parin viikon silloin tällöin harrastetun kehräämisen jälkeen:
42 grammaa itsekehrättyä ja -kerrattua lankaa, joka on paksuudeltaan suurin piirtein Isoveljen luokkaa.


Kaksi Pasila-jaksoa, 930 neulottua silmukkaa ja 9 ketjusilmukkaa myöhemmin:

Mukavan paksu patalappu.

Tosiaan, kehräämisen oppiminen oli hauskaa ja yllättävän helppoa. Takaan, että kuka tahansa osaa :) Minä ainakaan en vaan voi kovin pitkään kehrätä yhdellä kertaa, koska vasenta kättä joutuu pitämään koholla koko ajan, mikä jumiuttaa hartiat nopeasti ja tehokkaasti. Kehrääminen on myöskin vähän turhauttavaa, koska yhdessä erässä voi kehrätä vain sen verran lankaa, kuin mikä ylettyy kohotetusta kädestä lattiaan ja sitten pitää purkaa langan kiinnitys värttinästä, keriä sen ympärillä vähän lankaa ja kiinnittää lanka uudelleen. Enin osa ajasta menee siis muuhun kuin itse langan muodostamiseen. Kertaaminen oli myös vähän hankalaa, koska paksu lanka ei meinannut pysyä värttinän päässä koukussa. Yllättävän hyvin onnistuin kuitenkin kehräämään kaksi saman kokoista esilankakerää, sillä toisesta jäi vain pari metriä yli. Harmi sikäli, että sitä ei oikein taida saada mihinkään... Kehrääminen myös luonnollisesti syö vähää neulomisaikaa. Kahdesta koulupäivästäkin on jo ehtinyt huomata, että on lukion toisella vuodella, sillä tehtäviä alkoi heti kertyä ihan eri malliin kuin viime vuonna. No, kyllä se tästä.

8.8.2010

Tiskirätei ja lumpui

Eilen illalla valmistui Allhemp 6:sta nelimillisilllä puikoilla tähtitiskirätti. Lankaa kului 27 grammaa. Ohje on Starfish Cloth, mutta oikeastaan tuo ei meritähti olisi, koska niillä on aina viisi sakaraa...

Esittelemättä on myös aivan kesän alussa valmitunut tiskirätti. Lanka, puikot ja langankulutuskin ovat samat, ohjeena vain Lacy Round Cloth.
Kumpikin on päätynyt lahjoiksi. Kotiinkin pitäisi kyllä tehdä muutama uusi rätti...

4.8.2010

Kaikkea kivaa

Palattiin tässä illansuussa muutaman päivä Etelä-Suomen visiitiltä tuttavien luota. Onneksi ukkosmyrsky ei sattunut meidän reitillemme ollenkaan, mutta radiosta sai ukkosvaroituksia kuunnella enemmän kuin tarpeeksi...
Ennen reissuun lähtöä olin töissä pesäpalloleirillä keittiöllä tiskaamassa. Työ oli oikeasti rankkaa ja työajat ja työn teettämismäärät eri henkilöillä suhteellisen epäreiluja, mutta tulipahan vähän rahaa tienattua. Vapaa-ajalla valmistui sitten vielä yksi Sheldon. Edellinen kilpikonna jää sittenkin meille kotiin, kun annoin sen siskolleni rippilahjaksi, joten vaihtarikaverille piti tehdä uusi. Tähän Sheldoniin piti ostaa tummanvihreää Mandarin Classicia varastosta kaivetun Tennesseen kaveriksi. Vaikka lanka oli saman paksuista ja puikot samat kuin edellisessä Sheldonissa, kului lankaa huomattavasti enemmän kuin edelliseen.
Sitten siihen reissuun. Suurin osa ajasta oltiin Turussa, jossa tuli käytyä useammassakin museossa. Minä kävin vaihtuvan kokoonpanon kanssa kolmessa paikassa; Aboa Vetuksessa, jossa on kaivettu esiin keskiaikaisia taloja ja muuta tavaraa; Tuomiokirkossa ja kirkon museossa, jotka molemmat olivat todella vaikuttavia paikkoja; sekä aivan ihanassa Luostarinmäen käsityöläismuseossa, jossa on alkuperäisessa asussaan säilytettyjä käsityöläisverstaita.
Vikkeltä (niinkuin Turussa sanotaan) löytyi todella hieno kotimainen neulekirja uutuus. Neulekirja Tähkäpää ja muut lempineuleet -kirja on ihanan värikäs ja takakansikin mainostaa, että mallit ovat pääasiassa kokeneille neulojille. Tuolta haluan kyllä vaikka mitä - suosittelen selaamaan, jos teos kävelee jossain vastaan.
Sitten sokerina pohjalla, käsityöläismuseon tuliainen itselle. Käsintehty värttinä! Ihana! Nyt pitäisi vain löytää villaa tai hahtuvaa jostain päin kaupunkia, että pääsisi kokeilemaan osaako tuota pyöritellä oikein :)