Vähän paksumpi pipo

Torstaina menin sitten uhkailusta huolimatta uudestaan Silmukkaseuraan ja nyt oli jo sitten tosi hauskaa. Mukana ollut pipo oli pakko neuloa loppuun vielä samana iltana ja se on jo ehtinyt käyttöön ja hyväksi havaittu.

Kuva on taas vaihteeksi mitä on mutta, sanotaanpa nyt kuitenkin, että lankana on kaksinkertaisena Novitan Nallea ja yhtenä säikeenä vielä Rowanin Kid Silk Hazea. Tarkoituksena siis neuloa varasto-/jämälankaa pois. 5 mm puikoilla ja 60 silmukalla tuli juuri päähän sopiva myssy. Vähän elävyyttä pintaan tein neulomalla aina kaksi kerrosta sileää ja kolmannen kerroksen 1o,1n-joustinta. Illalla väsymyksen tilassa yritin opetella vielä tekemään niitä ihmeellisiä loop-kukkia sellaisella väkkyrällä, joita olen saanut jo kaksi lahjaksi. Se ei kuitenkaan ottanut alkuunkaan onnistuakseen ja pitkä pätkä hyvää lankaa meni hukkaan... Korvaavana ajattelin kirjoa pipoon ensin auringon, mutta koska nukkumaanmenoaika oli jo ylittynyt reippaasti, niin oikaisin vähän ja tein sydämen. Hieno on pipo.

Perjantaina oli ja meni lukion viimeinen koulupäivä ja nyt enää ohjelmassa viimeiset kokeet ja sitten armotonta lukulomailua. Koko päivän on lankahyllystä huudellut yksi jos toinenkin kerä ehdotuksia neuloutumisesta, mutta kun ei vaan ehdi...

Kehräämistä

Joululoman lopulla puhaltelin pitkästä aikaa pölyt pois värttinäni päältä. Sitten kun viikolla tuli tieto, että Lumoavassa Langassa on kehruutapaaminen lauantaina, niin minun oli ihan pakko tunkea itseni sinne myös. 

Olinhan minä siellä ehkä vähän aloittelija hahtuvallani ja erittäin epäsirolla värttinälläni, mutta ainakin tällä kerralla oli todella mukavaa! Minä tulin paikalle vähän yhden jälkeen ja loppuajan paikalla olivat myös Soile ja Taina rukkiensa kanssa ja Raiku, joka kehräsi värttinällä, mutta huomattavasti nätimmin kuin minä :D (Plus tietysti myös Laura :) Kiitos teille kaikille!

Ehdin kehrätä melkein koko hahtuva(rullan? kerän? topsin? minkä lie...) tapaamisen aikana ja sitten viimeistelin sen tänään kotona. Kerratessa sain havaita, että sisältä ja ulkoa purkautuvan kerän käyttäminen ei toiminut ihan niin hyvin kuin odotin. Ensimmäisen kolmanneksen kertaaminen sujui ihan hyvin, mutta sitten vaadittiin säikeen katkaisu sekä minulta ja äidiltä kaikki kädet ja jalat, jotta syntyneen mytyn, jonka lievä ylikiertyväisyys ei mitenkään auttanut asiaa, purkaminen onnistui. Mutta lopulta minulla oli 70 grammaa eli 51,5 metriä kaksisäikeistä itsekehrättyä lankaa. (Kuvassa isomummulle kuuluneella vyyhdinkerimislaitteella.) Säikeet ovat langassa sen verran paksuja, että vähän narumainen fiilishän tuosta tulee, mutta jotain jännää kyllä laitan tuon olemaan isona. Onkohan sitä vähän turhan vähän pieniin säärystimiin? Hahtuva on kuitenkin sen verran karkeaa, että ihoa vasten tuota ei oikein kärsisi pitää...

Ja taas se lähtee

Taas on uusi neulevuosi aluillaan. Näin perinteisesti pitäisi varmaan vahän summailla yhteen edellisen vuoden edesottamuksia. Viime vuonna valmistui säälittävät 14 työtä, joihin kuuluu

• 2 pipoa
• 1 kolmiohuivi
• 1 kassi
• 1 vauvan huppari, 1 vauvan housut ja 1 vauvan sukat
• sekä 8 paria sukkia

Niinpä niin. Viime vuoden projekti eli neulekirjojen läpi neulominen jäi sekin puolitiehen, kuten sivupalkista näkyy. Kunnianhimoisen tavoitteen suorittaminen jatkuu tosin tänäkin vuonna, lisäprojektina on neuloa kaksi ikuisuusprojektiani loppuun viimeistään kesän loppuun mennessä.

Kirjoista neulominen sai viime vuoden painottumaan aika rankasti sukkiin, minkä takia kiintiö niitten osalta on aika lailla täynnä. Lisäksi viime vuoden projekteista suurin osa on tehty niin perus-Novitasta kuin vain olla ja voi, joten nyt on melkoinen hinku päästä neulomaan jotain superihanaa luksuslankaa. Onneksi hyllystä löytyy vaikka mitä herkkuja :P

Mutta mitäpä onkaan suunnitelmalistan kärjessä? Huovutetut lapaset Purosta ja lörppäpipo tupla-Nallesta. Että silleen... Mutta sen jälkeen teen jotain kivaa, kuten vaikka Friikan ihan oikealla ohjeen langalla <3

Tämä neulevuosi ehti kuitenkin jo startata viimeisellä joululahjalla, joka tuli valmiiksi vasta eilen illalla (lue:yöllä). Lahjoin vastaanottajaa jo sukkalahjakortilla, niin nämä eivät sillä tavalla ole myöhässä ollenkaan :D

Ohje on Merenkulkija Ullasta sinisenä versiona, jossa minulla taitaa olla sattumalta täsmälleen ohjeen lankakin käytössä. :D Puikkoina oli perinteiseen tapaan 3,5 ja 150 gramman kerä käytännössä metrilleen miesten 43 koon sukkiin. Varulta kävin kuitenkin ostamassa toisen kerän, joka jää nyt korkkaamattomana hyllyyn odottelemaan.

 

Ohje oli hyvä, pikkuisen olisin ehkä kaivannut tarkennusta palmikko-osassa tapahtuvaan kärkikaventamiseen, mutta oma sovellukseni päätyi sitten näyttämään koko lailla samalta kuin mallikuvassa. Lopputuloskin on kiva, aika paljon enemmän sileää neuletta kuin olen tottunut sukissa katsomaan, varsinkin sileänä neulottu kantapää on minun silmääni jotenkin "tylsä", kun yleensä itse suosin ainaoikeaa versiota.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, Hilpeä villapaita toivottaa tuottoisaa neulevuotta 2012!

Lisää lahjoja

Kaikki muut tuntuvat pitävän jouluna bloggaustaukoa, mutta minä olen täällä, kun nyt on kerrankin aikaa puuhata koneella!

Kummipojalleni neuloin lahjaksi hupparin ja housut. Takki on ohjeesta nimeltä Snug (ravelry). Neulaisin sen neljässä päivässä. Lankoja työssä on kaksi, yhtä aikaa neulotut Sandness Alpakka ja teetee Alpakka. Sandnesia kului melkein kaksi kerää ja teeteetä vähän päälle yksi 6-millisillä puikoilla. Lisäksi kolme pientä duffelinappia, joiden huolellisesta kiinnittämisestä tuli melkoista luentoa :D Takissa on hauska yhtenä palana neulottu rakenne, minkä ansiosta väliaikaisia aloituksia ja päättelyjä tuli taas opeteltua monta uutta lajia.

Takin kaveriksi tein housut Kanoko Pants-ohjeella. Näissä lankana pelkkä Sandnesin Alpakka, jota kului puolitoista kerää 4,5-millisillä puikoilla. Näitä neuloin myös visiitillä Silmukkaseurassa. Silloin jo ihmettelin ohjeessa olevaa kerroksen vaihdoskohtaa keskellä etukappaletta, mutta eipä se liian paljon onneksi näy valmiissa työssä.

Vaatteet ovat toivottavasti oikeaa kokoa, kun ei näistä pienistä ole minulla edelleenkään oikein mitään hajua. Alpakkaa oli tosi ihana neuloa, sillä en ole koskaan ennen saanut mitään alpakkalangasta tehtyä valmiiksi. Monta aloitusyritystä on kyllä ollut... :D

Seuraavissa neuleissa jännitysmomenttia tuotti taas minulle tuntematon suurempi neulekoko. Kuinka valtavat voivat oikeasti olla numeron 44 sukat? Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki, jos tunnistat sukissa olevat logot! Näissä sukissakin pääsi opettelemaan uutta tekniikkaa, kun yrityksen, erehdyksen ja purkamisen kautta tuli opittua silmukoiden jäljittely, mikä on kyllä ehdottomasti tosi kiva tekniikka. Käsityöurani alkoi aikanaan juuri kirjomisella, joten jäljittely oli hauska paluu jonnekin kaukaisuuteen.

   

Seiskaveikasta 3,5-millisillä tein ensin perussukat 14 silmukalla per puikko. Sukan suihin tein eriväriset raidat ja samoin sukkien päälle sinisen ja oranssi portalin, joihin piirtelin itse kuvion. Portal on loistava tietokonepeli, jonka sain lahjaksi vuosi sitten jouluna, ja jolle löytyy faneja myös miespuolisesta lähipiiristä. Taisivat nämä sukatkin aiheuttaa fanitusta ;)

Samaa sarjaa jatkavat toisetkin lahjasukat. Speksit täsmälleen samat, mutta näissä on kuviona lambda-symboli, joka on puolestaan toisen pelin, Half Lifen, tunnus. Tämä kuvio ei ole omaa käsialaa, vaan löytyi joltakin peliaddiktien foorumilta, jossa kuitenkin näytti olevan myös käsitöihin taipuvainen siipi. Jalkaan päätyivät nämäkin sukat mieluusti :)

Yhdet joululahjasukat pitää vielä tehdä, sillä yhtä lähipiiriläistä tuli lahjottua pelkällä sukkalahjakortilla. Nyt on  kuitenkin malli ja väri tiedossa, joten sitä voisi vaikka mennä edistämään sukkaa leffan ohessa. Mukavia joulunpyhiä kaikille!

Neuleinen tapaaminen ja lahjoja

Kävin tänään elämäni ensimmäistä kertaa neuletapaamisessa Lumoavan Langan Silmukkaseurassa. Jos nyt nätisti muotoilee, niin minusta hyviin tapoihin kyllä kuuluisi esittäytyä uudelle tulokkaalle ja vaikka jotain muutakin sanoa, jos oikein sosiaaliseksi äityy. Neljä henkilöä nyt sitten tunnistin naamasta ja pari tuntia kököttelin hiljaa. Eli harkitsen kyllä useampaan kertaan uudelleen menoa. Eipä sillä, oli aivan mahtavaa kerrankin istua ja olla kaksi tuntia ja neuloa menemään.. Toiseksi viimeisellä joululahjalla alkaa olla toivoa valmistua :)

Neuleaika on jostain syystö ollut koko vuoden ihan tajuttoman kortilla. Nämä Kromosomisukat valmistuivat jo syyskuussa ja menevät toivottavasti tulevalle biologikaverille.

Enpä taaskaan saanut kuvattua näitä koivessa, mutta ehkä tässä näkyy oleellinen. Lankana Seiskaveikan O(p)i Villasukka! -versio, sellainen hauska murrettu punainen. Kuvio on oikeasti ihan älyttömän nerokas, mutta noitten lankanippujen pyörittely oli melkein liian ärsyttävää. Toinen samanlainen pari pitäisi kuitenkin vielä väsätä ja vieläpä miesten koossa, muta sen hoidan vasta joulun jälkeen lahjakorttiperiaatteella :P

Säälittävän neulesaldon takia itsetehtyjen lahjojen aikaan saamiseksi piti turvautua maailman kammottavimpaan sanaan, eli TUUNAAMISEEN! Järjestelin neulevaatehyllyäni ja löysin sieltä paljon täysin käyttämättömiä neuleita. Suurin osa oli neuleurani alkutaipaleelta kaiken maailman Novitahirviöitä, mutta löysin myös Cozy-huivi, jonka neuloin seiskaluokalla (toim. huom! oli muuten sitä paitsi ensimmäinen ulkomainen ohje, josta neuloin) itsenäisyyspäivätanssiaisiin mekkoni kaveriksi. Se ei kumminkaan sittemmin ollut päässyt oikein mihinkään käyttöön, koska sen leveys ei ihan riitä kunnon hartiahuiviksi.

Niinpä kaivoin mistä lie laatikosta tanskalaisis yhden kruunun kolikkoja ja hopeoituja helmiä. Niistä sitten väkersin kahdeksan valenappia (eivät aukea), jotka kiinnittävät huivin päät yhteen tehden siitä, ah, niin modernin tuubi/donitsi/mikä lie pötkylä -huivin. Lopputulos on minusta tosi kiva ja onnistunut, en vain ole mikään mestari noiden huivien asettelussa, kun itse tykkään eniten perinteisistä pitkistä ja kapeista huiveista.

Vielä lähikuvaa nappikiinnityksestä. Tanskan kruunuissa on tosiaan reikä keskellä, ja reikää juuri sopivasti suurempi helmi tukkii sen ja saa "napin" pysymään paikallaan. Minulle jäi vielä 7 kahden kruunun kolikkoa, jotka ovat pikkuisen isompia. Niistäkin voisi ehkä mahdollisesti jotain värkkäillä joskus.

Mukavaa joulun odotusta kaikille, lisää lahjaneuleita tulee esittelyyn, kunhan niitä ensin ehdin luovutella saajilleen!

Pikkuiset sukat

Onneksi on joulu ja muita juhlia, tai minä en varmaan enää koskaan saisi aikaiseksi neuloa yhtään mitään!

Minua pyydettiin elämäni ensimmäistä kertaa kummiksi uusimmalle serkulleni, ja pitäähän sitä pienelle jotain lämmintä kehittää. Näihin putkisukkiin katselin vähän inspiraatiota Ravelrystä, mutta muuten improvisoin aika lailla. 32 silmukkalla ensin kiertävää 2o, 2n -joustinta ja sitten pieni sileä osa. Lanka on Steppiä, joka ei toivottavasti ole kutittavaa. Kamalaa, kun ei ole tällaisista pienistä koista mitään käsitystä, milloin ne ovat sopivia tai eivät...

Syksyn yo-tuloksetkin tulivat perjantaina. Aiheutin pienen kohtauksen pomppimalla ympäri koulun kansliaa, kun näin, että äikän pisteeni olivat nousseet kuudella, mikä tarkoitti, että kokonaispistemäärä nousi juuri 87:ään, joka on ällän raja! Taitaa olla melko historiallinen tapaus, että yyteeällä noin paljon antaa armoa. 2/3 yo-kokeista nyt siis takana, vielä keväällä muutama :D

Arvontavoitto!

Tuossa eilen pyörähti maaginen 18 vuotta täyteen ja juuri sopivasti posti toikin minulle arvontavoittopaketin :)

 

Ziinan Kuumaa villaa -blogi täytti 7 vuotta äskettäin ja ekaa kertaa blogihistoriassani onnetar oli puolellani. Minulle suotiin satagrammainen vyyhti aivan ihanaa sukkalankaa, 75 % merinovillaa ja 25 % keinokuitua. Oikeasti ihan loistavan värinen vihreän ja pienten violettien kohtien yhdistelmä. Kuulemma itse reaktiiviväreillä värjättyä. Aivan mahtava! Kiitos vielä kovasti täälläkin :)

Lukemistani blogeista voisin muutenkin pari sanaa tässä kohden jakaa. Minä haluan aina "tuntea" ne henkilöt joiden blogeja luen, mikä tarkoittaa, että kun löydän kiinnostavan blogin, niin luen kaikki päivitykset läpi ja sitten vasta laitan sen seurattavien blogien listalle. Sen takia listallani on tällä hetkellä vain 44 blogia. Siinä mielessä ihan hyvä määrä, ettei uusien päivitysten lukemiseen mene tuntikaupalla aikaa. Toisaalta, pitkään aikaa en ole uusia blogeja ottanut listalleni, kun kiireisellä opiskelijalla ei ole ollut aikaa käydä vuositolkulla päivityksiä läpi, vaikka se oikeasti mielenkiintoista onkin. Toivottavasti minun vanhoja höpötyksiäni ei sentään lue kukaan :D

Minulla on lomafiilis

Viimeisestä bloggauksesta on kamalan pitkä aika, kun aikaa ei ole ollut koulunkäynnin lisäksi juuri mihinkään. Viimeisiään vetelevä autokoulu, isoskouluttajana toimiminen monine leireineen, isompi tutkimusprosessi kouluun liittyen ja työteliäät kurssit koulussa ovat taanneet, että vapaa-ajasta ei ole ollut ylitarjontaa. Yo:t lähtivät tarkastettavaksi taas ihan kivoilla kirjaimilla, osittain taatusti viime postauksen onnensukkien ansiosta :D 

Nyt syyslomalla oli kuitenkin aikaa lähteä taas reissuun, kohteena Barcelona. 3 yötä jäi vähän lyhyeksi, varsinkin, kun iltana, jonka olimme varanneet Sagrada Familiassa (kuvassa) käyntiin, siellä pidettiinkin tilaisuus lahjoittajille, eikä vierailijoita päästetty. Seuraavana päivänä täytyi sitten mennä sinne, mutta paikka oli kyllä ehdottomasti näkemisen arvoinen. Espanjalaisten kunniaksi on ainakin sanottava, että he osaavat jonottaa tehokkaasti :D Sagrada Familiaankin oli korttelin pituinen jono, mutta silti sisään pääsi 20 minuutissa.

Muutenkin Antonio Gaudin arkkitehtuuriin tuli perehdyttyä aika perusteellisesti. Park Güellissa oli kaunista ja vierailupäivälle sattui hyvä sääkin onneksi. Seuraavana päivänä vettä tuli iltapäivästä oikein kaatamalla. Silloin olikin sitten hyvä tutustua sisäkohteisiin, jotka nekin olivat niin ikään Gaudin rakennuksia. Tekstin lopussa on kuvituskuvina kaksi rakennusta lisää: Casa Battló ja veistos tai mikä lie La Pedreran katolta.

Lankaakin Barcelonasta löytyi. allyouknitislove-niminen kauppa majaili tosi ihanalla pikkukujalla lähellä Picasso-museota. Siellä oli myynnissä suuri määrä Dropsin lankoja, joihin ei syttynyt himoa raahata Suomeen. Sen sijaan myynnissä olevat paikallisen käsin värjääjän Greta and the Fibersin langat olivat ihanan näköisiä ja tuntuisia. Kuva ei taaskaan tee oikeutta millekään, mutta kirkkaan turkoosi lanka on 100 % silkkiä lace-vahvuisena ja violettiharmaa perussukkalankaa. Mielestäni lankahyllyssä pitää aina olla varalla hämähäkinseittilankaa itsetuhoista huiviprojektia varten ja toisaalta solidia tai semisolidia lankaa, jos iskee himo tehdä monimutkaisemmat sukat. Nyt nämä molemmat puutteet on korjattu. Lisäksi  mukaan tuli KnitPicksin pikkuisia silmukkaklipsuja, jotka ovat varsinkin kappaleiden yhdistämisessä paljon hakaneuloja kätevämpiä mielestäni.

Uusi Ullakin oli päässyt ilmestymään poissaollessani. Ravelrystä sai lukea ennakkokatselijoiden hehkutusta, mutta minusta tämä numero ei nyt sitten loppujen lopuksi niin ihmeellinen ollut kuitenkaan. Tosin kaksi pakkototeuttaaohjetta löytyi: Eiku-huivi ja Oddity-kämmekkäät. Enää puuttuukin sitten aikaa, jolloin saisi neulottua itselle jotain...

Joululahjaneuleiden tila on sikäli huolestuttava, että valmiina on noin 1 projekti, kun keskeneräisyydet ja muut ottaa huomioon. Lahjottavien määrä on tosin syistä jos toisistakin kaventunut viime vuotisesta, joten joulun lähestyessä ei tarvi ihan niin mittavaa urakkaa suorittaa...

PS. Isä käski mainita vielä lisäksi, että käytiin katsomassa Barcelona-Sevilla futismatsi :D Se on vain katkera, kun oltiin naisporukalla liikkeellä :D

Suloiset simpukkani

Tänä viikonloppuna aikaa on ollut huomattavasti enemmän kuin viikonloppuina yleensä. Sain tehtyä valtavan määrän kouluhommia, joihin luulin kuluvan koko viikonlopun ja ylikin. Tänään kuintenkin ihan yhtäkkiä huomasin, että eihän minulla olekaan enää mitään tekemistä. Siispä katsomista odotellut leffa pyörimään ja piiiitkästä aikaa puikot käteen, niin johan on taas blogattavaakin!

Eikä mitä tahansa blogattavaa, vaan ehkä kauneimmat ja täydellisimmät sukat pitkään aikaan! Knitting Vintage Socks kirjasta Child's First Sock in Shell Pattern, neulottuna Novitan Nallesta söpönä vaaleanpunaisena. Puikot 2,5 mm ja lankaa kului noin 90 grammaa. Jo pidemmän aikaa minulla oli ollut tarvetta vähän paksummalle ja kulutustakestävämmälle sukkaparille. Sellaiselle, jota kehtaa käyttää ilman pelkoa likaantumisesta tai nyppyyntymisestä. No tässäpä on sitten kyseiseen kategoriaan oikea kuningaspari :)

Knitting Vintage Sock kirjassa ei aluksi tuntunut olevan yhtään kiinnostavaa mallia. Naisten sukat eivät iskeneet ja eihän sitä sellaisia sukkia voi pitää, joiden nimi on Gentleman's jotain. Kauneimpia sukkia olivat mielestäni kaikki ne, joiden nimessä oli Child's. Kun sitten epätoivoisesti luin ohjeita, huomasin, että nämähän ovatkin naisten kokoa! Nimi vain säilytetty alkuperäisen mallin mukaisena. Ohjeen silmukkamäärällä näistä tuli juuri sopivat minun pienehköön jalkaani. Jalkaterästä jätin puolikkaan mallikerran kuviota pois, mikä aiheutti sitten vähän ongelmaa kavennusten kanssa, mutta eipä katsella niitä. Kantapään vaihdoin myös lempparikseni eli ainaoikeaksi. Ohjeen mukainen ranskalainen kantapää näytti hirvittävän rumalta ja kiristi. Kantapäät tulinkin sitten neuloneeksi kummastakin sukasta kolmeen kertaan, kun se yhteenlasku on sen verran vaikeaa :D

Neulekirjaprojektini vaikuttaa olevan aika tuhoon tuomittu tältä vuodelta. Olen jo pari kuukautta jäljessä ja kirjoista ei löydy sopivaa joululahjaneulottavaa. Jääköön projekti siis tauolle siksi aikaa, kunnes pukkia on avitettu tarpeeksi. Deadline siirtyy kirjojen kanssa kyllä ensi vuoden puolle, mutta pitäähän sitä tavoitetta olla elämässä silloinkin :D

Mmm... Lankaa...

Kun neuloja ei saa mitään valmiiksi, pitää tilanne kompensoida ostamalla uutta lankaa, josta ehkä mahdollisesti voisi lähitulevaisuudessa tulla jotain.

Kuluneen viikon aikana onkin lankaa tullut taloon enemmän kuin koko vuonna yhteensä. Lumoavassa Langassa tuli käytyä heti avajaispäivänä ja sieltä mukaan tuli sopivasti alennettua Dropsin Alpacaa ihanana sekoiteviolettina. Siitä tulee hihatin/bolero omalla mallilla sitten joskus. Lankaluolan loppuunmyynnistä tilattiin 3 kerää Zauberballia, jota olen himoinnut jo pitkään, mutta sitä on ollut vaikea koskaan saada mistään tai ainakaan kivan värisenä. Nyt on hyllyssä sitten kaksi ärtsyn vihreää palloa minulle ja violehtihtava äidille. Äidille on myös taka-alalla oleva Step, joka on varsin kuolattavan väristä sekin. Lisäksi meille kotiutui vasta muutama kerä Novitaa joululahjasukkia varten, joita niitäkin pitäisi varmaan alkaa tehdä kohta.

Lukiossa abivuoteni on alkanut tutuissa merkeissä. Keventynyttä lukujärjestystä ei juuri huomaa, sillä syksyn kirjoituksiin lukeminen vie melkein kaiken vapaa-ajan. Olisi niin kivaa, jos iltaisin voisi istua alas ja neuloa urakalla, mutta nykyisin koulun jälkeen istun alas tekemään läksyjä urakalla ja sitten melko suoraan sänkyyn...