27.1.2013

Haastettu bloggaaja

Sisko neuloo -blogista heitettiin minua haasteella. Kyseessä on se sama vanhan kahdeksan random faktan haaste, johon olen jo joskus muinaisuudessa vastannut, mutta ehkäpä keksin vielä kahdeksan tiedonmurusta lisää.

1. Jos kirjahyllyssä kirjat eivät vie koko hyllyn pituutta, järjestän ne pituusjärjestykseen niin, että lyhin kirja on hyllyn tyhjää päätä kohti ja pisin kirja kiinni hyllyn pystypuussa.
2. Liiallinen Poliisit-sarjan katsominen on aiheuttanut kroonisen poliisifanituksen. On ne nyt vaan niin komeita univormuissaan! Onneksi täällä Helsingissä olen jo nähnyt poliiseja enemmän kuin koko ikänäni Oulussa.
3. Olen teipannut seinäni täyteen lappuja, joissa on kreikan taivutuspäätteitä ja muita kielioppijuttuja.
4. Opin juomaan teetä tämän syksyn kuluessa ja se taito onkin tullut tarpeeseen jo pariin otteeseen kämppisten seurassa puolen yön molemmin puolin!
5. "Lintsasin" elämäni ensimmäistä kertaa oppitunnilta, kun jätin yhtenä perjantaina filosofian luennon väliin, jotta sain oltua yhden päivän pidempään Oulussa käymässä. Olen kauhean paha ihminen... :D
6. Bloggaamistani on viime aikoina haitannut pahasti se, että jos kameraani jättää paristot yön yli, niin ne ovat aamulla tyhjät. Totta kai useimmiten unohdan ottaa patterit pois ja ne ovat aamulla tyhjät. Käytän sentään ladattavia paristoja, mutta nyt niistä toinen pari on lakannut latautumasta ja niitten toimivien lataaminen kestää useamman tunnin. Ja sitten onkin jo pimeää. Että sikäli.
7. Olen aina ihan lapsellisen innoissani, kun pääsen raitiovaunuun.
8. Sain opiskelijahaalarini viime viikolla! Olen tosin kurkkuani myöten täynnä niitten muille jakamiseen liittynyttä säätämistä, eikä haalarimerkkien ompeluun ole vielä ollut energiaa. Miespuoliset kaverini sen sijaan ovat yrittäneet saada minut ompelemaan heidänkin merkkinsä. Logiikka on ollut suorastaan veitsenterävää: "Niin Iida, kun sä kerta tykkäät neulomisesta, niin sä varmaan haluat ommella nää mun haalarimerkit!" Ööö... En?

Jätän nyt ne kahdeksan ihmisen haastamiset väliin. Uskontotieteen kirja kutsuu...

PS. Jos joku ei-teologi tunnistaa otsikon intertekstuaalisen viittauksen, niin saa palkinnon! Oikeasti!

18.1.2013

Aika rientää

Ei ole hyvä idea neuloa kolmea työtä rinnakkain ja siinä sivussa Ullan testilankatilkkuja. Ei oikein kerry blogattavaa. Kamerasta sentään löytyi kuvat siitä viimeisestä esittelemättömästä joululahjasta. Kuvat eivät kyllä ole hyviä, mutta laitetaan nyt kumminkin :D Typerä kamerani syö ladattavat patterini yhdessä yöksi tyhjäksi, joten kuvattava kohde, valo ja virta ovat harvoin samassa paikassa yhtä aikaa. Siksi pelkkiä tylsiä salamanvalokuvia lattialta. Väri on ylemmässä kuvassa melko lähellä oikeaa.
Tämän joulun trendi oli tosiaan jämälankailu ja jämistä on tämäkin äidille mennyt kauluri tehty. Tummanruskea on kaksinkertaista Grignasco Merinosilkiä, josta tein aikanaan rippijuhliini Muirin. Vaaleampi lanka on jotain merinosilkkisekoitetta, jota äiti on neulonut itselleen ja minä sittemmin nyysin sen jämät. Malli klassista moninkertaisilla langankierroilla tehtävää aaltokuviota (jollaista minä nyt tosin neuloin ensimmäistä kertaa). Silmukkamäärän ja ohjeen otin Waves Cowlista, joskin otin taiteilijan vapaudet tehdä välillä tummanruskeita raitoja useamman peräkkäin, sillä sitä lankaa oli vaaleaa enemmän. Puikkoina käytin 4,5 millisiä ja lankoja kului yhteensä 45 grammaa.
Kaulurista tuli mielestäni tosi kiva, sellainen helposti pään yli sujahtava. Ainoa vika on, että kolmen puikon päättely, joka käytin päiden yhdistämiseen kiristää. Syynä on tosin se, että tummanruskea lanka tuli käytettyä aivan viimeiseen senttiin asti. Molemmat langat ovat lisäksi niin liukkaita, että langanpäät (joita on paljon...) eivät tahdo pysyä pääteltyinä. No, se on äidin ongelma nykyään :P

1.1.2013

Neulevuosi 2012

Vuonna 2012 elämä muuttui melkoisen radikaalisti, eikä pelkästään siksi, että hiukset lyhenivät puolella metrillä :D Ylioppilaaksi tulo ja opiskelun aloittaminen uudella paikkakunnalla olivat jännittävyydestään huolimatta ehdottomasti positiivisia asioita. Sopeutuminen Helsinkiin on edelleen kyllä vaiheessa, ja kieltäydyn käyttämästä siitä termiä kotiutuminen, mutta arki rullaa kivasti ja opiskeluala on ehdottomasti kiinnostavaa ja minun juttuni. Nyt kuitenkin viimevuotisten neuletapahtumien pariin. Toissavuotiseen tapaan kuvitan tämän postauksen viime vuoden suosikeillani, parhausjärkässä!
Käsitöitä valmistui viime vuonna yhteensä 39 ja niistä 21 meni lahjoiksi. Ompelurintamalla oli melkoisen kuollutta suurista suunnitelmista huolimatta, mutta valmistuneesta yo-mekostani olen edelleen iloinen. Olin koko vuoden innoissani siitä, että neuleita tuntui valmistuvan paljon enemmän kuin edellisenä vuonna. Nyt kun tarkastin, niin vuonna 2011 sain valmiiksi 14 (!) projektia. Muutos ylöspäin oli siis huima ja innostusta tekemiseen on edelleen ehdottomasti enemmän kuin aikaa. Lisävertailu osoitti, että luvut ja projektien tyypit ovat jopa pelottavan samankaltaiset kuin vuonna 2010.
Mitäs sitä sitten oikein tulikaan tehtyä?
- 6 pipoa
- 5 villapaitaa/takkia, joista 1 lapsen koossa
- 4 kauluria
- 3 pitsihuivia
- 3 lelua
- 3 paria sukkia ja yhdet säärystimet
- 3 paria lapasia ja yhdet kämmekkäät
- 3 kaulahuivia
- 3 tiskirättiä
- neulottuja peittotilkkuja
- virkattuja pikkukoristeita
Saldo selittää ainakin sen, miksi kaikki villasukkani ovat puhkikulumispisteessä - yksikään viimevuotisista pareista ei jäänyt minulle itselleni. (Joulun sukkavaihdosta sain tosin onneksi ihanat sukat, jotka ovat olleetkin jalassa aatosta saakka!) Vaikka pipoja onkin määrällisesti eniten, niin minulla ei vieläkään ole sellaista täydellisesti istuvaa luottopipoa. Vetoisissa luentosaleissa villapaidat ovat vakiovaatteitani, joten niitä olisi syytä saada ensi vuonna valmistumaan entistä enemmän.
Kehruun opettelu alkoi viime vuonna kiinnostaa, mutta se on sittemmin vähän jäänyt, koska siinä kipeytyvät hartiat ja (netti)telkkaria on vaikea katsoa yhtä aikaa. Mutta ensi vuonna voisin kokeilla tarttua taas vähän rivakammin värttinään, sillä nyt minulla on jopa muutama eri villatopsi mistä valita raaka-ainetta. Uusien tekniikkojen puolelta takaraivoon tarttui koukkuaminen, jota kokeilin yhden tiskirätin verran. Homma oli hauskaa, mutta en oikein ole keksinyt uusia juttuja, joita toteuttaa koukkuamalla.
Viime vuoden alusta hyppäsin myös mukaan aakkoshaasteeseen, joka on kieltämättä ollut hauska tapa saada vihdoin tartuttua pitkään vain haaveissa olleisiin projekteihin, mutta pikkuisen suorituksen makua on ollut ilmassa. Ehkäpä juuri siksi minulla on niin moni aakkonen edelleen roikkumassa kesken... Periksi en kuitenkaan aio antaa, vaan vaikka sitten apinan raivolla tulevat loputkin aakkoset tehtyä, sillä minulla on oikeasti kivoja projekteja suunnitteilla. Viime vuonna toinen uusi juttu minulle oli Ullan toimittamiseen osallistuminen, ja koska se on hauskaa ja hyödyllistä, niin homma jatkuu ehdottomasti vastaisuudessakin.
Olisikohan minulla uuden neulevuoden lupauksia annettavaksi? Viime vuonna tulin aloittaneeksi kaksikin uutta UFO:a, jotka mieluusti näkisin jo valmiina, ja pitkäaikaisista käsityötavoitteista on toteuttamatta edelleen (ainakin) sormikkaat, kirjoneule tasona ja kinnasneulailu. Jos edes jonkun näistä saisi tänä vuonna pois päiväjärjestyksestä, niin voisin sanoa edistyneeni käsityörintamalla.
Lopuksi: koska en ole päässyt kirjoittamaan uutta vuosilukua vielä mihinkään, niin toivotan kaikille
EEPPISTÄ VUOTTA 2013!