13.8.2012

Olympiahuumaa

Minulla oli taas olympianeuleena villapaita, mutta toisin kuin Vancouverin kisoissa, suoritusvälineenä olivat tällä kertaa 3,75-milliset puikot 7-millisten sijaan. Homman vaativuustaso oli siis hieman eri, joten vapaa-aika on mennyt melko tiiviisti puikot kourassa. Valmista tuli kuitenkin, eikä tullut edes kiire!
Paidan malli on Suuresta Käsityölehdestä 3/07, ja siihen ihastuin jo vuosia sitten käydessäni käsityölehtipinoa läpi. Koska Ravelryssä malli esiintyy nimellä "Jumper med spetsstickade ärmar" se sopi nyt neulottavaksi heinäkuun J-neuleena olympianeuleen lisäksi. Lankavarastossa oli hyvin marinoitua Araucanian Ranco Solidia, joka sai nyt uuden elämän tässä paidassa. Kulutus oli niin tasan tarkkaan kolme vyyhtiä, kuin vain olla ja voi.
Koska tiesin, että paidan kanssa voi tulla kiire, niin muokkasin mallia hieman simppelimmäksi. Neuloin vartalo-osan pyörönä kainaloihin asti ja jätin vyötärömuotoilut tekemättä, joten se osuus oli mahdollisimman helppoa suoraa posottamista. Seuraavaan väliin tein hihat, joiden olisi suuaukoltaan pitänyt olla vielä leveämpiä ja kaventua ylöspäin. Minä tein hihat kuitenkin tasaisen levyisinä koko matkalta, jolloin kavennusten välejä ei tarvinut miettiä. Kainaloissa liitin koko homman yhdelle pyörölle ja neuloin yläosan kaarrokemaisesti. Hieman kummallisesti ohjeen mukaiset raglansaumat olisivat olleet erimittaiset hihoissa ja vartalossa, joten jatkoin vartalon osuutta vähän pidemmäksi. Kaula-aukon joustinta varten kavensin roimasti silmukoita, sillä alkuperäisellä ei olisi ollu toivoakaan pysyä päälläni. Ohjeen mukaan joustin kuuluisi vielä taittaa kaksinkerroin, mutta minusta se on mukavampi yksikertaisena. Neuloin lisäksi i-cord-reunukset rullautuviin hihansuihin.
Paidan valmistumiseen asti kaikki oli mennyt nappiin, paita oli kokonaan neulottu ja yhdistelty (kaikkien aikojen onnistuneimmat saumat muuten!) reippaasti ennen sunnuntain puoltapäivää. Käsialassa oli pieniä epätasaisuuksia, joten päätin kastella paidan = paha virhe. Olin kerrankin reippaana tyttönä tehnyt mallitilkun, mutta en tietenkään kastellut sitä. Pieni venahtaminen oli odotettavissa, mutta paidasta tuli kastelun jälkeen noin kaksi kokoa minua isompi. Pesukoneen villapesu pienensi paitaa koon verran, mutta edelleen se on liian iso. Harmitus on valtava, sillä kastelematon paita oli juuri täydellisen kokoinen. Nyt harkitsen paidalle koneen normaalipesuohjelmaa, kutistavaa kuivausrumpua kun ei valitettavasti ole. Yhtenä vaihtoehtona on myös pienten olkaimien kiinnittäminen paitaan.
Tällainen kuva oli nyt sitten pakko ottaa, kun ilman asettelua paita valuu päälle noin puolessa minuutissa :D

Neulomisen ulkopuolisessa maailmassa menee muutenkin ihan jees :) Kesätyöt loppuivat viime perjantaina ja nyt on edessä kaksi viikkoa lomailua, joka tosin kulunee pitkältä muuttopakatessa, sillä MULLA ON VIHDOIN ASUNTO! Orientoivaksi viikoksi pitää tosin joku kortteeri vielä kehittää...

6 kommenttia:

Kaisa kirjoitti...

Tosi kaunis paita! Hurjaa että neuloit tuon muutamassa viikossa.

hanna_h kirjoitti...

Onpa nätti pusero! Onnittelut olympianeuleen selättämisestä ja asunnosta :)

Peikkotyttö kirjoitti...

Huikean kaunis! :)

ArualMaria kirjoitti...

Nätti pusero ja hieno saavutus! Toivottavasti saisit jollain keinolla paidan taas juuri sopivaksi, niin ei harmittaisi. :) Kivaa lomaa ja onnea asunnosta!

Emma kirjoitti...

Onnea olympiamitalista, hieno saavutus! Paitakin on kaunis, onnistuneet modaukset. Harmi ettei istuvuus ole yhtä täydellinen, mutta jospas se vielä pesussa kutistuisi...

Sisko kirjoitti...

Nätti paita! :) Mä oon joskus virkannut kiinteitä silmukoita resoreiden reunaan, jotta oon saanut niistä tarpeeksi joustamattomia. Auttaisko se? :)