Mustikanpoimija ulkoavaruudesta

Talon ympärysmiljöön esittely jatkuu, kun talon taakse metsikköön oli tipahtanut taivaalta muukalainen, joka kuitenkin vaikutti ilmeisen ystävällismieliseltä. Puuta vasten huilattuaan ufo innostui poimimaan mustikoitakin.

Ufon ohje on Suuresta Käsityölehdestä 10/08. Se on tehty kokonaan kankaan lopuista ja muista ylijäämätarvikkeista. Naaman molemmat osat, maha, vasen jalka ja oikea käsi ovat askartelukäyttöön hommattuja sisustuskankaan paloja,joista olisi ihan kiva jo pikkuhiljaa päästä eroon, oikea käsi ja vasen jalka puolestaan ovat siskon hamekankaita. Saparot on letittetty Tennesee-langan jämistä ja silmät ovat jotain muinaismuistoja aivan liian pienestä nappivarastostani.

Takaapuolella olevissa kankaissa on paloja parista t-paitajämästä, valmistumatta jääneestä topista ja äidin juhlamekosta. Kaulahuiveissa on marsumme mökistä ylijäänyttä kangasta. Koko kunniaa en tästä otuksesta voi viedä itselleni, sillä siskoni käänsi ja täytti ufon, kun minä puolestani ompelin. Huivit ovat myös kokonaan Helmin tekemät.

Ainoa lähiaikoina valmistunut lankatyö, ei ole edes lankaa vaan matonkudetta. Meillä on erivärisiä matonkuteita laatikollinen ja minua huvitti tuhota niitä vähän, joten virkkasin tuollaisen nyssykän, johon kului tuo sininen väri sitten loppuun. Saa nähdä keksinkö mitään käyttöä korille...

Söpö ötökkä

Äiti valittaa, kun suurin osa puutarhaa on jo esitelty neulekuvissa, niin meninpä sitten tällä kertaa valloittamaan uuden kuvausalueen eli salaattipenkin :D

Salaattipenkkiin pääsi möyrimään nälkäinen kilpikonna, jonka ohje tietenkin on Sheldon Knittystä. Tein viime syksynä jo yhden Sheldonin tuoreelle vauvalle ja siihen käyttämästäni kahdesta kerästä Avanti Cottonia jäi jäljelle täsmälleen 50 grammaa. Peukut pystyssä rupesin tekemään tätä toista ja pienensin puikkokoon 3 mm, koska edellisestä kilpparista näkyivät täytteet vähän läpi.

Kun vaaleanvihreä lanka riitti juuri ja juuri kilpeen ja kilven pohjaan, alkoi syke taas vähän nousta. Päätin tehdä jalat viimeisenä, sillä niihin olisi hätätilassa voinut käyttää jotain muutakin lankaa, mutta lopulta jalkoihinkin jäi lankanöttönen. Ei mikään kamalan iso, mutta jaoin sen tasan neljään osaan ja muutin jalkoja sen verran, että aloitin ne kärjestä ja neuloin niin pitkiksi kuin lankaa riitti. Vähän töpöt jaloista tuli ainakin ohjeeseen verrattuna, mutta eikö ne kilpikonnat aika lyhytjalkaisia olekin?

Tämäkään söpöliini ei jää minulle, vaan sen saa kaverini, joka lähtee syksyllä vaihtoon Ranskaa, ja jonka oma oikea kilpikonna jää kotiin. Pääsinpähän minäkin taas söpöllä tavalla eroon jämälangasta.

Uusi lempparihuivi

Heti kun vähän uhkailee, ettei mikään valmistu, niin samantien saa jotain loppuun... :D

Huivi on malliltaan Gail ja lankana käytin Noro Kureyon Sockia. Näytän viimeaikoina erikoistuneen valitsemaan juuri ja juuri riittävän määrän lankaa, jolloin muutamilla viimeisillä kerroksilla saa toden teolla jännittää langan riittävyyttä. Onneksi nyt lankaa jäi sentään parin metrin nöttönen yli. Puikkoina minulla olivat 4,5 pyöröt.

Gailin ohje tuntuu aiheuttaneen ongelmia lähes kaikille sen neuloneille. Minunkin olisi ollut aika mahdotonta neuloa reunuskaaviota ilman uusiksi laadittua kaaviota. Olisin kyllä itse varmaan päätynyt samaan lopputulokseen, mutta kuitenkin. Niille, jotka sattuvat apua Gailin kanssa joskus tarvitsemaan, niin tiedoksi, että linkki uusittuun kaavioon on tässä (se ei siis todellakaan ole minun tekemäni). Useimmat eivät myöskään ole tykänneet keski- ja reunasilmukoiden puutteesta, mutta minusta huivista tuli ilman niitä todella nätti.Yleensä teen samalla ohjeella vain yhden kappaleen neuleita, koska ihania malleja on niin paljon, mutta tämä ohje on niin kaunis, että voisin harkita tekeväni toisenkin Gailin!

Huivia en pingottanut juuri yhtään, mitä nyt kastelin ja sitten laitoin vähän nuppineuloja, jotta se kuivuisi oikeaan muotoon. Näin kokokin on juuri sopivan kaula- ja hartiahuiviksi. Noro on ihanan tuntuista päällä ja neuloessa ja värit ovat aivan älyttömän namit. Tästä tulee ehdottomasti uusi lempihuivini, joten pitää varmaan alkaa kehitellä talven varalle tähän huiviin sopivia lapasia ja pipoa :)

Kuvatonta taas

Lähdin juhannuksena ex tempore -reissulle Helsinkiin ja junassa kumpaankin suuntaan oli hyvää neuleaikaa. Siellä puikoille pääsi äidin tilaama huivi, jolla ei kyllä edelleenkään ole mitään toivoa olla valmiina siskon rippijuhlissa. Tylsistymisen ja seitinohuen langan aiheuttaman sormien säryn varalta mukana oli toinenkin työ, jossa sekä langat ja ohje ovat SNY:ltäni peräisin. Kyseinen ohje kuitenkin tarvitsi niin paljon säätämistä, että maissinen paitani on edelleen ihan alkutekijöissään. Kuuden työn loukussa säätäminen ei ole valmiiden töiden kannalta kovin tehokasta, joten kuvia ei ehkä vähään aikaan tule. Onneksi jalkapalloa tulee vielä viikon verran, joten neuleajasta ei ole puutetta :P

Tämä viikko puolestaan kului 10-leirillä isosena. Porukka oli älyttömän mahtava ja viikko meni nopeasti. Sää suosi teltoissa nukkumista ihan kivasti, viimeisen illan ukkosmyrskyä lukuunottamatta. Vaatteet päällä järveenkin hyppäämistä tuli kokeiltua :) Yö omassa sängyssä omassa rauhassaa tuntui kuitenkin erittäin mukavalta pitkästä aikaa.

Pikkuinen Shettis

Syksyllä tein violetista teeteen Elegantista Da Vinci -huivin ja sitä varten minun piti harmittavasti aloittaa vähän toista vyyhtiä. Minulle jäi siis hieman vajaa vyyhti lankaa jäljelle. Lanka oli tosi kivaa ja väri nätti, joten aloin tammikuussa neuloa siitä Shetland Triangle huivia ystävälle syntymäpäivälahjaksi. Onneksi aloitin jo niin aikaisin, sillä työmotivaatio ei ollut ihan huipussaan.

Olin jo kerran aikaisemmin aloittanut Shettiksen neulomista, mutta sillon minulla oli paksumpi lanka ja aivan liian paksut puikot, ja koska Shettis on melko pitkälti sileää neuletta, ei siitä tullut nättiä se meni purkuun. Siitä kerrasta viisastuneena otin 2,5 milliset puikot nyt käyttöön ja niiden ja seittimäisen langan yhdistelmä tiesikin sitten armotonta nitkuttamista.

Toistin peruskaaviota huivissa 13 kertaa ja reunuskaavion alkaessa sain pitää peukkuja pystyssä riittäisikö lanka loppuun asti. Loppujen lopuksi kävi niin, että kun pääteltävänä oli enää noin 30 silmukkaa lanka auttamattomasti loppui. Sitten piti vähän fuskata ja vedellä loput silmukat vain toistensa yli ilman neulomista. Ihme kyllä tuokaan päättelytyyli ei juuri kiristänyt reunusta ja pingotus sujui harvinaisen vähällä säätämisellä.

Tiedä sitten oliko syy pienessä puikkokoossa, liian kireässä käsialassa (vaikka yleensä käsialani jo on juuri sopivan keskitiukkaa/-löysää) vai langan auttamattomassa vähyydessä, mutta huivista tuli aika tosi pieni. Se todennäköisesti päätyy isona kaulahuiviksi, mutta sen saa vain juuri ja juuri sidottua kaulan ympäri. Mutta hyvä ja kaunis huivi silti ja pääsinpä taas jämäkerästä eroon :P

Nopea ja lyhyt

Edellisen viikon olin rippileirillä isosena ja viime sunnuntaina rippijuhlia kiertämässä. Ensi maanantaina on taas lähtö 10-vuotiaitten lasten leirille. Käsitöitä ei pahemmin siis ehdi näin kesäkuussa ainakaan tehdä, mutta onnistuin tänään saamaan tammikuusta asti puikoilla olleen huivin valmiiksi. Siitä kuvia vasta huomenna, kun saan sen pingotettua.

Uusi Ulla tuli tänään luettua läpi, mutta mitään erityisen inspaavaa ei löytynyt. Se on muuten jäänyt toistaiseksi kertomatta, että olen pakonomainen Ravelry-kyttääjä ja käyn joka päivä tarkistamassa, onko omille ohjeilleni tullut uusia sydämiä tai aloitettuja töitä. Tänään Viimeisen ohje sai sadannen sydämen, mikä ilostutti minua ehdottomasti. On muuten vähän hassua, että Perusviuhkoilla, joka on ohjeista ehdoton suosikkini, on vähiten sydämiä ja Karismalapasilla, joista en niin hirveästi tykkää, on monta sataa sydäntä.

Toppi kuin koru

Kesäloman ensimmäinen isotöinen valmis neule :) Ohje on Spring 2010 Interweave Knitsistä Aran Necklace Camisole. Lankana käytin jo kertaalleen purettua Novita Bambua ja sitä kului 156 grammaa. Puikot olivat 3.5 milliset.

Paidan juttuhan on tuo kaula-aukko ja se onnistui minusta tosi nätisti, mitä nyt pari reikää on siellä täällä. Mielestäni Bambu sopii langaksi tosi hyvin, koska se laskeutuu nätisti.

Toppi onnistui myös olemaan juuri oikean kokoinen, pitäisi varmaan vetää johtopäätös, että mallitilkkuja kannattaisi harrastaa useammin... Ohjeesta poiketen tein helmaan reikärivin neulomalla yhden kerroksen nurjaa, yhden kerroksen lk, 2 o yht ja vielä toisen kerroksen nurin ja sitten päättely normaalisti. Tosi ihana toppi :)

Äiti kävi työmatkalla Tallinnassa ja kävi mm. Karnaluksin ihmemaassa. Minulle ei tuotu mitään paitsi käsky tehdä tuosta vyyhdistä huivi mahdollisimman nopeasti. Kovin pian en kyllä usko tuota neulovani, koska työn alla on jo valmiiksi kaksi muutakin huivia...

Se on sitten kesä

Vihdoinkin on kaikki oikea koulutyö ohi. Eilen oli viimeinen koe ja tänään olin koulun kanssa Yli-Iin Kierikkikeskuksessa tekemässä arkeologisia kaivauksia. Kaivaminen oli tosi hauskaa, vaikkakin polvet tappavaa ja melkoista itikkasyöttinä olemista. Minun kaivausruudustani löytyi kuitenkin neljä piikivi-iskosta ja yksi liuskekivi-iskos (se oli aika vähän kun vertasi muiden ruutuihin). Huomenna koulussa saadaan viimeiset kokeet takaisin ja käydään laulamassa suvivirsi ja lauantaina sitten todistukset ja sitten on loma <3 br="br">

Sitten neuleasiaa. Viime torstaina tekaisin Housen aikana hamppuisen tiskirätin. Painoa rätille kertyi 28 grammaa. Hamppua oli yllättävän mukava neuloa, vaikka se vähän paperinarumaista olikin. Tämä värjäämätön vain haisee aika vahvasti hampulle konepesusta huolimatta.

Ja sitten taas muuta asiaa. Postissa tuli tänään tämä! Kirjamaisesta ulkomuodosta huolimatta kyseessä on ranskalaisen Notre Dame musikaalin dvd-taltiointi sekä sanat kaikkiin kappaleisiin. Ranskan opettaja näytti tästä pätkiä tunnilla ja minä ja kaksi kaveriani rakastuimme musikaaliin, joten suunta vain Ranskan Amazoniin :D Päätimme, että loman alkamista juhlitaan katsomalla musikaali maanantaina porukalla.

Ihanaihanaihanaihana paketti

Tänään sain viimeisen SNY-paketin haettua postista ja siellä oli niin kamalasti kaikkea ihanaa, että ei ole edes mahdollista!

Ekana paketin syövereitä kaivellessa käteen osui kaksi virkattua ja tärkättyä pitsiliinaa, jotka ovat molemmat tosi hienoja, varsinkin kun minun pitsin virkkaustaitoni ovat täysin olemattomat. Seuraavaksi paketista kaivautui paketti minttusuklaakuorrutettuja manteleita, joille on jo suoritettu laaduntarkastus ja ne on erittäin hyviksi todettu. Sitten ongin paketista 1/2010 Taito-lehden, jossa pikaisella selauksella näytti olevan tosi monta tosi mielenkiintoista artikkelia ja ohjetta. Paketin pohjalla oli lisää hyvää kermakaakaojauhetta, jota jo aikaisemmin tänä vuonna sain, ja 6 kerää teetee Popparia tosi kivana farkunsinisenä. Ja kuusi kerää on niin paljon siitähän saa vaikka mitä! Sitten oli vielä muumikortti, jossa oli ohje erittäin lupaavalta vaikuttaviin suklaamuffinsseihin.

Näiden kaikkien ihanuuksien takana on siis ollut hulluus. Kuvittelin jo löytäneeni vahingossa SNY:ni, kun selatessani muiden saamia paketteja oikeapaikkkakuntalainen osui vastaan, mutta eipäs ollutkaan, niin oli sitten yllätys loppuun asti. Kiitos hulluus vielä kertaalleen kaikista lähettämistäsi jutuista, on ollut mielettömän kivaa saada näin hienoja paketteja :)

Niin ja siitä Taito-lehdestä vielä. Siellä oli tekniikka opastus revontulivirkkaukseen. Samaisella tekniikalla on tehty koulukaverini lapaset, joita olen ihmetellyt koko yläasteen. Eipäs ole sekään nyt salaisuus enää :D

Tänään jäljellä

Vielä 9 koulupäivää ja 6 koetta jäljellä, mutta eiköhän tämä tästä, kun sitten alkaa loma :)

Muu perhe palasi tuossa reissusta jo hyvän aikaa sitten, mutta tuliaiskuva ei ole päätynyt tänne asti. Opalin Blätterwald -lankaa tosi saman värisenä kuin Zitron, josta tein sukat tässä ihan vasta. Tämä vain on hieman hailakampaa. Ideaa ei vielä ole, mutta eiköhän sekin jossain välissä ilmesty.

Täällä on päällä kamala viimeisen SNY-paketin odotus - vielä ei paketista ole kuulunut mitään, mutta toivottavasti ihan lähipäivinä pääsen käymään postissa :)